Lasten ja nuorten ajankäyttö puhelintensa parissa huolettaa vanhempia, ja siihen on hyviä syitäkin. Tutkimuksissa on muun muassa havaittu, että lukiolaistyttöjen sosiaalisen median käytöllä on negatiivisia vaikutuksia heihin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että puhelintavoissa on tapahtumassa myös toivottavaa muutosta.
Yli kolmannes nuorista ja nuorista aikuisista (16-24-vuotiaat) suomalaisista on alkanut rajoittaa puhelimensa parissa tai internetissä viettämäänsä aikaa. Tämä selviää teleoperaattori DNA:n teettämästä vuosittaisesta Digitaalinen elämä 2024 -tutkimuksesta, jossa oli mukana yli tuhat osallistujaa.
Puhelimen tai netin käyttöä rajoittaneilta kysyttiin, minkälaisia rajoitustapoja he ovat hyödyntäneet. Valittavana oli useita vastausvaihtoehtoja. Yleisimmäksi rajoituskeinoksi nousi muunlaisen ajanvietteen pariin hakeutuminen (52 %).
Noin 40 prosenttia vastaajista kertoi keskittyvänsä ruutuajan vähentämiseen ennen nukkumaanmenoa. Lähes yhtä moni vastaaja sanoi myös pitävänsä puhelintaan äänettömällä ainakin osan päivästä. Älä häiritse -tilan käyttö sen sijaan on alkanut kasvattaa suosiotaan: kun vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa 16 prosenttia käytti Älä häiritse -tilaa, oli määrä kasvanut nyt 27 prosenttiin.
”Tutkimustuloksista näkee, kuinka suomalaisilla on kasvava tarve viettää digitaalista elämää omilla ehdoillaan. Vaikuttaa siltä, että yhä useampi haluaa määrittää selvät rajat: nyt olen yhteydenottojen sekä uutis- ja viihdevirran saavutettavissa, nyt taas en”, DNA:n viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck kommentoi.
”Tämä on varsin tervetullut ja toivottava kehityssuunta. Digitaalisuus on lisännyt tiedon liikkumista niin valtavasti, että hallitsemattomana altistus voi alkaa kuormittaa yksilöä. Tämän välttämiseksi on hyvin kannatettavaa, että kukin kiinnittää huomiota siihen, mikä on itselle sopivin määrä digitaalisia sisältöjä”, hän jatkaa.
Netin ääreltä irrottautuminen on vaikeaa nuorille
Teleoperaattorin mukaan tutkimus osoittaa, miten nuorin vastaajaryhmä on erityisen altis niin digitaalisuuden myönteisille kuin kielteisille vaikutuksille. 16-24-vuotiaat ottavat mielellään ja nopeasti käyttöön uusia digitaalisia palveluita (57 %). He myös haluaisivat hoitaa nykyistä enemmän asioita verkossa tai mobiilisti (53 %) – useammin kuin mikään toinen ikäryhmä.
Tuloksissa oli kuitenkin kääntöpuolensa. Yli puolet nuorimmasta ikäryhmästä vastasi, että netin ääreltä irrottautuminen on vaikeaa ja jatkuvan digitaalisten palveluiden käyttö haittaa keskittymiskykyä.
”Tutkimuksen mukaan eri sovellusten käytössä on selviä ikäryhmäkohtaisia eroja. Alle 25-vuotiaat käyttävät paljon musiikki- ja suoratoistopalveluja tarjoavia viihdesovelluksia, kun taas vanhemmat ikäryhmät käyttävät varsinkin hyötysovelluksia kuten pankkien maksusovelluksia, reittipalveluita ja tietoturvasovelluksia”, Wahlbeck sanoo.
”Digitaaliset palvelut ovat hyvä renki, mutta huono isäntä, ja siksi onkin hienoa nähdä, kuinka nuoret aikuiset tietoisesti hakevat itselleen sopivinta tasapainoa digitaalisen elämän ja älylaitevapaan arjen välillä”, hän kehaisee.
DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimus on tehty yhteistyössä Nepan kanssa ja vastaukset kerättiin online-paneelissa 18.-27. maaliskuuta 2024. Vuosittain toteuttavaan tutkimukseen vastasi 1 018 iältään yli 15-vuotiasta suomalaista. Tutkimus on tehty vuodesta 2013 alkaen. Voit tutustua tutkimuksen tuloksiin tarkemmin täällä.
Oletko keskustellut lapsesi kanssa Älä häiritse -tilan käytöstä? Uskotko, että sen käyttöön kannustaminen voisi tuoda muutosta puhelintapoihin?
Teksti: Miia
