Aivoverenkiertohäiriöt ovat suomalaisten keskuudessa varsin yleisiä: vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön. Ruuhkavuosien aiemmin julkaisemassa artikkelissa kerrotaan, mistä aivoverenkiertohäiriön oireet tunnistaa.
Raskauteen liittyvät aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat lisääntyneet Suomessa selvästi, osoittaa uusi väitöstutkimus. Lääketieteen lisensiaatti Liisa Verhon tutkimus sai selville, että AVH:t ovat yli kaksinkertaistuneet viimeisten 30 vuoden aikana.
Kun vuosina 1987–1991 AVH:n määrä oli 11.1 per 100 000 synnytystä, oli se kasvanut 25.2:een per synnytys vuosina 2012–2016. Tutkimusaineistona olivat kaikki Suomessa 30 vuoden ajanjaksolla (1987–2016) aivoverenkiertohäiriön raskauden tai synnytyksen jälkeisten 12 viikon (lapsivuodeaika) kuluessa aikana sairastaneet naiset.
Tutkimuksen mukaan nousu liittyi aivoinfarktin ja aivolaskimotukoksen yleistymiseen. Aivoverenkiertohäiriön riski oli suurin synnytyksen yhteydessä ja noin 2–3 viikkoa sen jälkeen. Olennaista on tiedostaa, että suurin riski sairastua on synnytyksen välittömässä läheisyydessä ja ensimmäisinä synnytyksen jälkeisinä viikkoina.
”Äitiä ei saisi unohtaa heti synnytyksen jälkeen ja erityisesti suuren riskin omaavien äitien tiiviin seurannan olisi hyvä jatkua 2–3 viikkoa synnytyksen yli. Tänä aikana erityisesti poikkeavan päänsäryn ja neurologisten oireiden tai löydösten sekä korkean verenpaineen tulisi soittaa hälytyskelloja ja äiti pitäisi tutkia tarkemmin”, tutkimusta tehnyt Verho sanoo tiedotteessa.
”Raskaana olevien ei kannata ruveta pelkäämään”
Tutkimuksen mukaan merkittävimmät riskitekijät AVH:n sairastumiseen olivat ikä, raskauden aikainen kohonnut verenpaine, tupakointi 12 raskausviikon jälkeen ja migreeni. Aivoverenkiertohäiriöt lisääntyivät myös synnyttäjän iän myötä: 9.8 per 100 000 synnytystä 20–24-vuotiailla ja 29.9 per 100 000 synnytystä yli 40-vuotiailla.
Ikä itsessään on aivoverenkiertohäiriön riskitekijä ja koska synnyttäjät ovat iäkkäämpiä, on heillä myös enemmän perussairauksia, joista moni lisää entisestään aivoverenkiertohäiriön riskiä. Tilastojen mukaan neljäsosa synnyttäjistä on nykyään yli 35-vuotiaita.
Raskaus altistaa laskimotukoksille, mutta riski koskee myös muita verisuonisairauksia. Verhon mukaan neuvolassa olisi hyvä käydä läpi odottajan verisuoniriskitekijät ja pyrkiä vaikuttamaan näihin elintapaneuvonnalla. Verisuoniriskitekijöitä ovat muun muassa tupakointi, ylipaino, kohonnut verensokeri, kolesteroli ja verenpaine.
Runsaasti verisuoniriskitekijöitä omaavia naisia olisi hyvä seurata tiiviimmin ja arvioida hoidon tarvetta. Keskeisin hoidettava riskitekijä on kohonnut verenpaine.
”Toki raskauteen liittyvä aivoverenkiertohäiriö on erittäin harvinainen tilanne. Suomessa vain 11–15 naista sairastuu vuosittain. Raskaana olevien ei kannata ruveta pelkäämään, mutta taudin olemassaolo on hyvä tiedostaa, hoidettavissa olevia riskitekijöitä ehkäistä ja hoitaa hyvin ja neurologisiin oireisiin reagoida”, Verho rauhoittelee.
Estolääkitystä syytä miettiä ajoissa ennen raskautta
AVH:n sairastaneiden naisten lisäksi tutkimuksessa oli mukana verrokkeja, jotka eivät olleet sairastuneet aivoverenkiertohäiriöön. AVH:n sairastaneiden naisten pitkäaikaisennuste oli monella mittarilla verrokkeja huonompi.
Tulosten mukaan heidän pitkäaikaiskuolleisuus oli korkeampi ja sydän- ja verisuonisairaudet olivat yleisempiä kuin verrokeilla. Sairastuneista naisista työelämässä oli harvempi ja eläkkeellä useampi kuin verrokit. Lähes kaikki sairastuneista kuitenkin toipuivat päivittäisissä toimissaan omatoimisiksi.
Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että aivoverenkiertohäiriön uusiutumisriski myöhemmissä raskauksissa on merkittävä, vaikka lähes kaikilla tutkituilla oli jonkinlainen estohoito käytössä. Lisäksi naisilla oli myös korkea riski sairastua verenkiertosairauksiin myöhemmin elämänsä aikana.
”On myös selvää, että raskausajan aivoverenkiertohäiriön sairastaneen naisen myöhemmät raskaudet ovat riskiraskauksia. Aivoverenkiertohäiriön estolääkitys tulisi miettiä jo hyvissä ajoin ennen raskautta ja lisääntynyt riski raskauskomplikaatioihin huomioida”, Verho kommentoi tiedotteessa.
Verhon tutkimus on ensimmäinen, joka on osoittanut raskauteen liittyvien aivoverenkiertohäiriöiden lisääntyneen myös Euroopassa. Aivoverenkiertohäiriön ilmaantuvuuden nousu on aiemmin kuvattu vain Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Voit tutustua tutkimukseen tarkemmin täällä.
Teksti: Miia
