Yhteiset ruokahetket tarjoavat koko perheelle tilaisuuden kokoontua saman pöydän ääreen ja hetkeksi rauhoittua viettämään aikaa yhdessä ateriaa nauttiessa. Ruuhkavuodet on aiemmin kertonut yhteisen ruokailuhetken tärkeydestä, ja tutkimuksissa onkin havaittu, että sillä on monipuolisesti hyviä vaikutuksia.
Suomalaiset lapsiperheet arvostavat yhdessä syömistä ja toivoisivat, että sille olisi enemmän aikaa ja rauhaa, ilmenee Ruokakasvatusyhdistys Ruukun teettämästä kyselystä. Selvä enemmistö (86 %) vastanneista vanhemmista pitää perheen yhteisiä ruokahetkiä erittäin tai melko tärkeänä.
Yhteisten ruokahetkien tiellä on kuitenkin erilaisia haasteita, ja perheitä haastaa etenkin ajan ja rauhan löytäminen. Kyselyn vanhemmista 94 prosenttia koki, että yhdessä syömisessä on haasteita vähintään silloin tällöin.
Yleisimmät haasteet liittyvät vanhempien työaikatauluihin ja perheen kiireiseen arkeen. Lisäksi haastavaksi koetaan pienten lasten ateriarytmin ja makumieltymysten sovittaminen aikuisten makuun. Joissain perheissä myös taloudellinen tilanne voi varjostaa arkea.
”Työvuorot, lasten harrastukset ja arjen kiireet haastavat yhdessä syömistä, mutta ratkaisujakin löytyy”, Ruokakasvatusyhdistys Ruukun toiminnanjohtaja Silja Varjonen muistuttaa.
”Olisiko mahdollista kokoontua yhteiselle iltapalalle, rauhalliselle aamupalalle viikonloppuisin tai vaihtaa illallisen ja iltapalan järjestystä niin, että kaikki ehtivät yhteisen pöydän ääreen”, hän sanoo esimerkkinä.
Rajoja ruuduille
Yksi yhteisten ruokahetkien haaste on myös mikäs muukaan kuin älypuhelin. Ruukun teettämän kyselyn perusteella lapsiperheet jakautuvat kahteen ryhmään sen suhteen, sallitaanko älylaitteet ruokapöydässä vai ei.
Reilulla puolella vastaajista (52 %) ruudut ovat harvoin tai ei ollenkaan läsnä yhdessä syödessä, kun taas viidesosa vanhemmista (20 %) kertoo ruutujen olevan vähintään kerran päivässä läsnä syödessä. Varjonen kannustaa vanhempia asettamaan rajat ruuduille.
”Rauhoittaisin pääsääntöisesti ruokapöydän älylaitteilta ja televisiolta, myös vanhemmilta. Silloin on mahdollista kohdata perheenjäsenet ja vaihtaa kuulumiset”, hän toteaa ja jatkaa:
”Syöminen ruutuja katsellen vaikeuttaa myös oman kylläisyyden tunnistamista. Perheessä voidaan yhdessä sopia, millä aterioilla saa olla televisio päällä tai tabletti pöydässä.”
Paineet pois ruokahetkiltä
Lapsiperheissä koetaan, että yhdessä syöminen lisää perheen yhteenkuuluvuuden tunnetta, näyttää hyvää esimerkkiä lapsille, opettaa pöytätapoja – ja se on myös hauskaa. Vanhemmilla on myös yhtenevä ajatus siitä, millainen on ihanteellinen perheen yhteinen ateria: rauhallinen hetki, joka on pyhitetty yhdessä syömiselle, kaikki maistelevat kaikkea, jutellaan ja tunnelma on leppoisa. Arkitodellisuus ei kuitenkaan usein vastaa tätä ihannetta.
”Kyselystämme käy ilmi, että suomalaiset lapsiperheet pitävät yhdessä syömistä tärkeänä. Ruokapöytä on luonteva paikka kohdata, sillä joka päivä pitää syödä. Moni kuitenkin saattaa kokea painetta toteuttaa yhdessä syömisen ideaalia. Tärkeintä olisi, että jokainen perhe löytäisi omanlaisen tavan kohdata ruuan äärellä”, Varjonen kertoo.
Kyselyssä selvitettiin myös, minkälaista tukea perheet kaipaisivat yhdessä syömisen lisäämiseen. Vinkkien ja tiedon ohella vastauksissa toivottiin arkeen yhteiskunnallista tukea kuten rahallista tukea tai joustoa työelämään.
”Meillä Suomessa on vähän sellainen kulttuuri, että syödään nyt vain äkkiä, että päästään jatkamaan hommia. Ruokailu voi olla kiireistä vanhemmilla töissä ja valitettavasti myös lapsilla koulussa. Ehkä tätä voisi tietoisesti vähän muuttaa ja rauhoittaa yksi hetki päivässä yhdessä olemiselle”, Varjonen pohtii.
Ruokakasvatusyhdistys Ruukun teettämään kyselyyn vastasi 375 alle kouluikäisten lasten vanhempaa eri puolilta Suomea. Kyselyn toteutti Tutkimustoimisto Rian Oy. Ruukku kampanjoi lapsiperheiden yhdessä syömisen puolesta ja löydät lisätietoa kampanjasta täällä.
Teksti: Miia
