Kumpi tiskaa, kumpi imuroi? Entä kenen vastuulla ovat yleensä pyykit tai pihatyöt? Monissa kodeissa kotityöt ovat olleet enemmän naisten harteilla, mutta erot ovat alkaneet tasoittua. Syy voi kuitenkin yllättää.
Kotityöt ovat pakollisia askareita, jotka eivät läheskään joka taloudessa ole jakautuneet tasan sukupuolten välillä ja naiset ovat käyttäneet niihin enemmän aikaa. Kuilu sukupuolten välillä on alkanut kuitenkin kaventua, osoittaa Euroopan tasa-arvoinstituutin julkaisema Sukupuolten välinen tasa-arvo 2023 -indeksi.
Indeksissä on perehdytty muun muassa siihen, miten sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu kotitöiden ja perheenjäsenistä huolehtimisen osalta. Suomi sijoittui tässä Euroopan kolmanneksi tasa-arvoisemmaksi maaksi 89,9 pisteellä.
Parhaiten sukupuolten välinen tasa-arvo kotitöissä ja perheenjäsenistä huolehtimisessa toteutuu länsinaapuri Ruotsissa (93,1 pistettä), kun taas toiseksi sijoittui Viro (92,2 pistettä). Myös koko Euroopassa on nähty positiivista kehitystä tällä saralla.
Raportin mukaan kehityksen taustalla ei kuitenkaan vaikuta juurikaan se, että miesten kotitöihin käyttämä aika olisi lisääntynyt. Sen sijaan tilanne on tasoittunut, koska naiset käyttävät tehtäviin aiempaa vähemmän aikaa.
”Raportin tiedotteessa todettiin varsin osuvasti, että naiset voinevat käyttää kotitöihin vähemmän aikaa muun muassa uusien palvelujen ja teknologian kehittymisen ansiosta. Uskon, että sellainenkin pieni innovaatio kuin robotti-imuri on säästänyt monessa perheessä vaikkapa imurointiin käytettyä aikaa”, raporttiin tutustunut Koti Puhtaaksi -yrityksen toimitusjohtaja Reetta Alastalo kommentoi.
Kotitalousvähennys voi edistää tasa-arvoa
Ikä voi näkyä siinä, miten kotityöt ja perheenjäsenistä huolehtiminen toteutuvat. Yli 50-vuotiaiden ikäryhmissä naiset tekevät yhä selvästi miehiä enemmän kotitöitä ja huolehtivat perheestä. Lapsiperheissäkin työt jakautuvat usein epätasa-arvoisesti.
Suomessa on mahdollisuus kotitalousvähennykseen, joka Alastalon mukaan on asia, jota moni ei tule ajatelleeksi tasa-arvon edistämisen kannalta.
”Esimerkiksi meidän asiakkaistamme merkittävä osa on yli 50-vuotiaita tai lapsiperheitä, jotka palvelujemme ansiosta pystyvät jakamaan kotitöitä tasaisemmin”, hän toteaa.
Alastalon mukaan kun ainakin osan kotitöistä ulkoistaa, voidaan näin mahdollistaa perheissä parempi tasapaino perheen ja työn välille. Samalla mahdollistuu se, että harrastuksiin ja perheelle saa lisää aikaa.
Naisten pitäisi uskaltaa ottaa vastaan enemmän apua kotiin
Tasa-arvoindeksissä on katsottu myös muun muassa naisten osuutta johtotehtävissä ja päätöksenteossa. Raporttiin tutustunut Alastalo iloitsee tuloksesta, joka osoitti, että naisten osuus EU:n jäsenvaltioiden suurimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa saavutti vuonna 2023 kaikkien aikojen ennätyksensä, 33 prosenttia. Sen sijaan poliittisessa päätöksenteossa naisten osuus ei ole odotetusti lisääntynyt.
”Naisten lisääntyvä edustus johtotehtävissä ansaitsee juhlimista ja sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen kaikilla elämänalueilla on olennaista”, Alastalo sanoo.
Alastalon mielestä tarvitaan kuitenkin paljon lisää puhetta siitä, miksi naisten osuus on edelleen alhainen yritysten ja politiikan johtotehtävissä. Yhtenä syynä hän näkee sen, että naiset kantavat usein huolta siitä, miten oma ura vaikuttaa perheeseen.
”Varsinkin Suomessa toivon, että yhä useampi nainen uskaltaa ottaa vastaan enemmän apua kotiin. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse”, Alastalo muistuttaa.
Voit tutustua Euroopan tasa-arvoinstituutin julkaisemaan raporttiin tarkemmin täällä. Ruuhkavuodet kertoi aiemmin äidistä, joka meni kahdeksi päiväksi lakkoon kotitöistä, ja voit lukea lakon seurauksista täällä.
Teksti: Miia
